Ko e hingoa Mate Ma’a Tongá, ko e hingoa faka’eiki, he ko e hingoa ‘oku ne talamai ko e fakalangilangi lahi ia ke te fai ha me’a ko e “Mate Ma’a Tonga”. Pea ko e hingoa ‘eni na’e ‘oange ki he timi ‘akapulu liiki ‘a Tongá. ‘Oku toe ma’u pe foki ‘e he hingoa ni ‘a e fa’ahinga laumālie ‘o e sipoti ko ‘ení, ko e va’inga ‘osikiavelenga ma’ae fonuá, ko e Mate Ma’a Tonga.
Kae kapau leva ‘oku fai e va’inga Mate Ma’a Tonga pea ‘ikai ha ola ke hoa mo e tu’unga ‘o e fatongiá, pea ‘oku mahino leva ‘oku ‘i ai ‘a e palopalema. ‘Oku ala konga ua ‘a e palopalemá: 1) ‘oku ‘ikai hoa e fai fatongia mo e hingoá, 2) ‘oku fu’u ma’olunga ‘a e hingoa ia ki he tu’unga ‘o e fai fatongia.
Pea ko e me’a leva ke fai ke solova e palopalema ni ko e: 1) hiki’i e fai fatongia ke hoa mo e hingoá, 2) pe ko hono liliu e hingoá ke hoa mo e fai fatongiá.
‘Oku mahu’inga ia ke fai hano fakakaukau’i, ‘analaiso, mo tālanga’i ‘a e palopalema ko ia ‘o e ‘akapulu liiki ‘a Tongá ‘a ia na’e hoko ‘i he fe’auhi Ipu ‘a Mamaní.
Ko e me’a ‘eni kuo mahino ta’etoeveiveiua. Na’e matu’aki ta’emaau mo ‘ikai ke lelei ‘a hono pule’i mo e fakahoko ngāue ‘o e Mate Ma’a Tongá.
Na’e tōnounou lahi ‘a e fai fatongia ko ‘ení, pea kuopau ke fai ha tali ui ki ai ‘a e kau fakalele ngāue, ‘a ia ‘oku tuhu ‘eni ki he kau Pule ‘o e Liiki mo e Poaté.
Ko e ‘amanakí na’e tuku ki he kau va’ingá, pea ko e māfana ko ia ‘o e talitali mo e poupoú koe’uhí ko e fakatōkilalo ‘a e kau va’inga palofesinale ko ‘ení kenau ōmai ‘o va’inga ma’a Tonga, ‘o Mate Ma’a Tonga.
Na’e mahino ia kiate kinautolu ko ‘enau ōmai ke fai fatongia ma’ae “Mate Ma’a Tonga.” Pea ko honau tukuingata na’e fai. Kā, na’e faingata’a he na’e uesia lahi kinautolu ‘e he ngaahi tu’utu’uni ta’emaau mo e ngaahi fakakaukau tōlalo na’e fai’aki hono pule’i mo hono fakalele ‘o e kemipeini ko ia ‘a e Mate Ma’a Tonga ki he Ipu ‘a Mamani 2013.
Na’e ‘osi ‘oatu ‘a e ngaahi fakaikiki ‘o e ngaahi me’a ‘e ni’ihi fekau’aki mo e ta’emaau ko ‘ení ‘i he nusipepa Taimi ‘o e Tusité. Pea ko e konga ‘eni hono uá.
Va’inga “Mate Ma’a Tonga” e kau va’inga kae fakalele ngāue “Mate Ma’a Hai” e kau pule mo fakalele ngāue?
‘Oku fakafotunga mai ‘i hono fakalele ‘o e liiki ‘a e fa’ahinga laumālie ko ia ‘oku ne fakakonahi e fonua ni, ‘a ia ko e faihala pea mo e ta’elava ke fai lelei e ngāue kae kei kīkīvoi pe ke fai koe’uhí pe ko e siokita mo e Mate Ma’a Kitá.
Ke fai ange ha vakai ki he naahi me’a ni:
1. Ko e ola ‘o e kemipeini tōnounou ‘a e Mate Ma’a Tongá ‘oku nofo ia ‘i he ‘aofinima ‘o e kau pule ngāue. Ko e kau pule ngāue ‘oku nau fai e fili ‘o e kau faiako, fili ‘e he faiako e kau va’ingá, ko e fokotu’utu’u e siponisoa, ko e founga ‘e fai’aki e tānaki pa’angá, ko e pule’i ‘o e pa’angá, ko e fokotu’utu’u ‘o e ngaahi polokalama va’inga ‘i he kemipeiní, pea mo e tokanga’i ‘o e kau va’inga takitaha mo e palani fakaikiiki ki he Ipu ‘a Mamaní.
2. Ko e vakai ki he Ipu ‘a Mamani ‘o e 2008 na’e anga pehe ni: Tonga 48 – Sikotilani 0; Samoa 20 – Tonga 12; Tonga 22 – ‘Ailani 20.
3. ‘I he Ipu ‘a Mamani ‘o e 2013: Tonga 24 – Sikotilani 26; Tonga 22 – ‘Otu Motu Kuki 16; Tonga 16 – ‘Itali 0.
4. ‘I he 2008 ko e poini fakakātoa ‘a Tonga ‘e 82, ki he poini fakakātoa ‘e 32 ‘o e ngaahi timi na’e tau mo Tongá; pea ‘i he 2013, ko e poini fakakātoa ‘e 62 ‘a Tonga ki he poini ‘e 42 ‘o e ngaahi timi na’e tau mo Tongá. ‘A ia na’e lahi ange ngaahi poini kai ‘a Tonga he 2008 ‘i he 2013. Ko e mo’oní ne tōlalo ange tu’unga va’inga ‘o e 2013, neongo ko e kau v’inga leleiange, he fakafehoanaki mo e 2008.
5. Ko e hisitolia ‘o e tau ‘a Tonga mo Ha’amoa mo Fisi, ‘oku lahiange mālohi ‘a Tonga he ongo timi ko ‘ení ‘i he mālohi ‘a e ongo timi ko ‘ení ‘i Tongá. Kā, ‘i he 2008 mo e 2013 ko Fisi ia kuo ne takimu’a he Ipu ‘a Mamani mei he ngaahi timi mei he ‘Otu Motu. Ko Fisi na’e a’usia ‘a e Semifainolo he 2008, pea toe pehē pe he 2013. Pea ko Tonga na’e fika tolu he ‘u timi ‘a e ‘Otu Motu.
6. ‘Oku ‘osi ‘ilo’i pe ‘e ha taha sipoti ko e huitu’a ‘o ha sipoti ko e kau pule mo fakalele ngāue, pea mo e fe’auhi fakaloto fonuá. Kā, ‘oku vaivai lōua ‘eni ‘i Tonga ni, pea ‘e lava fēfē ai ke langa hake sipoti ni ‘i Tonga ki he kaha’ú?
7. ‘I he 2008 na’e ‘i ai ‘a e fe’auhi Under 12s, Under 14s, Under 16s, Under 18s. Na’e ‘i ai e fe’auhi Kalasi Ua ‘o a’u ki he timi ‘e 17, pea ko e timi ‘e 12 ‘i he fe’auhi Kalasi ‘Uluakí. ‘A ia ko e timi fe’auhi ia ‘e 50 ‘i Tongatapu, pea ko e siponisoa lahi ko e Dominion Insurance.
8. ‘I he 2013, ko e timi ‘e 10 ‘i he fe’auhi Kalasi ‘Uluaki, pea ‘ikai fēfē ha fe’auhi fakaako. Ko hono ‘ai ‘e tahá, ne holo lahi e liiki ‘i Tonga ni ‘o ‘alu fakaholomui. Pea mei he Fakataha Lahí na’e hū ai kitu’a ha ongo kalapu ‘e ua – Vaini mo Sila Peluua, ko e palopalema mo e kau pule ngāue.
9. Kapau ‘e fai ha vakai ki he va’inga ‘a e Mate Ma’a Tonga he ta’u ‘e 4 kuohili, ko e tau pe ‘e 6 ‘o kau ki ai ‘a e tau ‘e tolu e Ipu ‘a Mamani ‘i he 2013, pea ‘oku matu’aki tōlalo ‘aupito ‘eni ke fai mei ai hano langa hake ‘o e timi fakafonuá. Ko e ngaahi tesi ‘eni mei he 2010: ‘Okatopa 24, Samoa 22 – Tonga 6; 2012, Mē, Tonga 28 – USA 20; 2013, ‘Epeleli, Tonga 36 – Samoa 4.
Ko e hā leva ha me’a ke faí ke fakalelei’i ‘a e liikí?
‘Uluaki, ‘oku fiema’u ‘aupito ha kau pule ngāue fo’ou kenau fakalele ‘a e liiki. Ko e ongo pule ngāue kuo lele mai’aki ‘e he liiki he ta’u lahi ko Stan Tu’amoheloa, Sea; mo Lopeti ‘Uhatafe, Sekelitali. Ko Lopeti ‘oku vahe ia mei he liikí ke ne fakalele ‘a e ‘ofisi. Ko Semisi Sika ko e Palesiteni ia ‘o e Tonga National Rugby League (TNRL). Ko e toko tolu ‘eni ‘oku nau pule’i mālohi mo fakalele ‘a e liiki ‘a Tongá.
Ko e liliu mo’oní pe ke fakahoko ko hano fetongi ‘a e kau pule mo e kau fakalele ngāue ko ‘eni kae lava ke ta’ofi ‘a e lele fakaholomui, pea ke fai ha langa hake kimu’a.
Ua, ‘oku fiema’u ke fai ha ngāue ki he tu’unga mo e ngaahi me’a fakapa’anga ‘a e TNRL. ‘Oku ‘ikai ke ngata pe he’ene ta’emaau, ka ‘oku toe ‘i ai mo e ngaahi tukuaki’i ki he ngāuehala’aki e pa’angá, mo e fakahoko ‘o e founga kākā ki hono tauhi e pa’angá.
‘Oku kau heni ‘a e fakamo’oni loi ‘oku tukuaki’i ki he hingoa ‘o e tokotaha na’a ne fai e ‘atita’i ‘o e pa’anga ‘a e liiki. Ko e hingoa ko Kalolaine Tupou, pea ‘oku ‘ikai ha tokotaha pehē ia he lisi ‘o e kau ‘atita ‘a Tonga. Kā, ‘oku pehē ‘i he fakamatala pa’anga ‘i he ta’u lahi kuo ‘osi ‘atita’i ‘e he tokotaha ko ‘eni.